sadepäivän keitto

Ulkona sataa vettä ja tuuli tuivertaa, viikon mittainen syysloma on vietetty. Voisi vetää mielen apeaksi, vaan toisin kävi. Päätin, että tästä tulee hyvä kotoilupäivä. Siihen kuuluu yksi lempiruokani; tomaattivuohenjuustokeitto.

Keitto on hyvä myös siinä mielessä, että tuota vuohenjuustoa ei oikeastaan edes maista. Hyvä ystäväni ei voi sietää vuohenjuuston hajua, mausta puhumattakaan. Salakalavasti tarjosin keittoa hänelle kuitenkin ja toisen lautasellisen jälkeen oli ilme melkoinen, kun kerroin mitä keitto todella sisälsi. 

Aivan vasta juttelimme siskoni kanssa, mikä on kummankin bravuri keittiössä, sellainen, missä tietää olevansa hyvä, ja mikä onnistuu poikkeuksetta. Jäin tuota miettimään, onko minulla sellaista? Olen vähän sellainen, että tykkään kokeilla kaikkea uutta. Sen sijaan, että olisin testannut niitä ennestään, toimivat vieraani yleensä koekaniineina. Itsekään harvoin tiedän, miltä lopputulos maistuu. Toisinaan maistuvat, toisinaan tuotoksena jotain ei niin onnistunutta. Tuoreessa muistissa ovat edelleen muun muassa paahtokerma, kookoksinen banana bread tai "hieman löysähkö" mustikkakakku. ;) Tätä kirjoittaessa hoksasin kuitenkin, että ehkäpä tämä keitto on se minun bravurini. 

Tomaattivuohenjuustokeitto

5-6 tomaattia

2-3 porkkanaa

1 sipuli

pari valkosipulinkynttä

200g vuohenjuustoa

2dl ruokakermaa

2dl vettä

kasvisliemikuutio

suolaa

mustapippuria

oreganoa

1 tl sokeria

Kalttaa tomaatit kiehuvassa vedessä, ja paloittele ne.

Kuori ja pilko sipulit ja porkkana.

"kuori" vuohenjuusto ja paloittele se.

Kuullota kattilassa öljyssä sipuleita ja porkkanoita.

Niiden pehmennettyä hieman, lisää tomaatit, vesi, ruokakerma, kasvisliemikuutio ja vuohenjuusto.

Anna kiehua noin 15 minuuttia ja mausta.

Soseuta keitto lopuksi samettisen pehmeäksi. 

kurkistus jouluun - villatakki vauvalle

Lankavarastoni on tällä hetkellä ylikuormitettu. Olenkin päättänyt, että uusia lankakeriä en ostaisi ennen kuin vanhoja olen saanut käytetyksi. No, tämä on melkein pitänyt paikkaansa. Villasukista, jotka jokin aikaa sitten tein, jäi ylimääräisenä reilukin määrä. Niinpä ajattelin tekaista pikaisen työn, ja vauvalle valmistui uusi villatakki. Malli oli hyvin simppeli ja nyt odottamassa paketointia joulua varten. Lahjan saaja kun on vielä niin pieni, uskallaudun jo ennen joulua kuvaa vilauttamaan. 

Takki valmistui seuraavalla ohjeella:

Kässän-open painajaisen neuletakki

Koko n. 74(86)92(98)110 cm

Lanka Seitsemän veljestä

Puikot Novita 4-4 1/2 tai käsialan mukaan

Takakappale

Luo yhdelle puikolle 54(57)61(65)68 s ja neulo ainaoikeaa. Kun kappaleen korkeus on 18(22)24(27)28 cm, päätä molemmista reunoista 1x4(4)6(6)6 s kädenteitä varten = 46(49)49(53)56 s. Kun kädentien korkeus on 12(13)14(15)16 cm, päätä molemmista reunoista olan 12(13)13(14)15 s ja jätä keskimmäiset silmukat odottamaan huppua varten.

Vasen etukappale

Luo yhdelle puikolle 25(26)28(30)32 s ja neulo aina oikeaa, kunnes kappaleen korkeus on 18(22)24(27)28 cm, päätä oikeassa reunassa 1x4(4)6(6)6 s kädentietä varten = 21(22)22(24)26 s. Kun kädentien korkeus on 7(8)9(10)11 cm, ota pääntien reunassa 1x4(4)4(5)4 s langalle odottamaan huppua varten ja päätä vielä pääntien reunassa joka 2.krs 1(1)1(1)2x2 s ja 3x1 s pääntietä varten. Päätä loput eli olan 12(13)13(14)15 s samalla korkeudella kuin takana.

Oikea etukappale

Tehdään samoin, kuin vasen etukappale

Hihat

Luo yhdelle puikolle 31(31)32(34(36) s ja neulo ainaoikeaa kunnes kappaleen korkeus on 4 cm, jolloin lisää molemmissa reunoissa 1 s. Toista lisäykset vielä joka 10. krs 4(3)4(1)1 kertaa ja sitten joka 8. krs 0(3)3(7)8 kertaa = 41(45)48(52)56 s. Kun kappaleen korkeus on 22(26(30)31(33) cm, päätä silmukat kerralla. Neulo toinen hiha samoin.

Viimeistely

Ompele olkasaumat yhteen.

Huppu: Poimi puikolle pääntieltä odottavien 30(31)31(35(34) s:n lisäksi etupäänteiltä yhteensä 24(25)25(25)26 s = 54(56)56(60)60 s. Neulo näillä silmukoilla ainaoikeaa 2 cm. Lisää seuraavalla kierroksella 10 s tasavälein. Neulo ainaoikeaa kunnes hupun korkeus niskasta mitattuna on n. 22(24)25(27)29 cm. Jaa silmukat kahdelle puikolle ja neulo silmukat yhteen silmukka silmukalta. Poimi etureunoista ja hupun reunoista silmukat puikoille (poimi 1 s aina ainaoikeinneuleen harjanteiden välistä) ja neulo ensin 4 krs ainaoikeaa. Tee seuraavalla krs:lla napinlävet oikean etukappaleen reunaan siten, että ylin tulee pääntien kavennusten alkamiskohtaan ja loput tasavälein. Sulje napinlävet seuraavalla kerroksella lisäämällä silmukoita. Neulo aina oikeaa 10 krs:ta ja päätä s:t kerralla. Kiinnitä hihat kädenteille, ompele hihat ja sivusaumat yhteen. Ompele napit paikoilleen.

Takki on malliltaan yksinkertainen, ja siksi halusin siihen jotain erityistä. Päällystinkin itse nappeja Marimekon "Ajatus on tärkein" -kankaasta Nappikauppa Punahilkasta tilaamistani napeista. 

Nappien päällystaminen oli helppoa hommaa, kun nappien mukana tuli työkalu päällystämistä varten. Haluttu kangaspala leikattiin vähän valmista nappia isommaksi ja asetettiin mukana tulleeseen muottiin. Päälle laitettiin napin etukappale ja kangas aseteltiin päälle. Napin takakappale painettiin kehikkoon tiukasti mukana tulleella apuvälineellä. Ja tadaa, nappi on valmis!

focaccia

Pehmeääkin pehmeämpi focaccia. Tätä leipää piti meidän syödä keiton kanssa, mutta se hupenikin jo ennen aikoja. Öljyähän tähän... meni... mutta valkosipulin ja sormisuolan maustamana oli todella hyvää. 

Focacciaan tarvitaan:

3,5 dl vettä

25 g hiivaa

1,5 tl suolaa

1/2 dl oliiviöljyä

1 rkl hunajaa

7 dl vehnäjauhoja

päälle:

1/2 dl oliiviöljyä

1 valkosipulinkynsi

sormisuolaa

rosmariinia

Kädenlämpöiseen veteen liuotetaan hiiva. Joukkoon lisätään öljy, hunaja ja suola. Jauhot lisäillään pikkuhiljaa. Taikinaa vaivataan vähintään 5 min, jonka jälkeen kohotetaan liinan alla puoli tuntia.

Pelti vuorataan leivinpaperilla ja leivinpaperi voidellaan reippaalla öljyllä. Taikina kumotaan ja levitetään pellille painelemalla käsin. Kohotetaan liinan alla vielä 30 min.

Valkosipulin kynnet murskataan öljyn joukkoon. Taikinaan painellaan kuoppia sormin ja kuopat valellaan öljyllä. Leivän päälle ripotellaan suolaa ja rosmariinia. Paistetaan 250 asteessa 10-12 min. Paistamisen jälkeen leipä voidellaan vielä heti oliiviöljyllä. Ihanaa uunituoreen lämpöisenä. 

yksi heikkouksistani.

Joskus tulen miettineeksi, kuinka paljon Marimekkoa mahtuu yhteen huoneeseen. Aika paljon, sanoisin. Myönnän, se on heikkouteni. 

Vanhat raitatyynyt vaihtuivat uusiin, taannoisen hullereireissun ja ompeluhommien seurauksena. Limen sävyisen kankaan nimen olen jo lahjakkaasti unohtanut.

Marimekko: focus, tiiliskivi, räsymatto

suklaiset cookiet

Pitkään on minulla ollut hakusassa uusi cookie-ohje, vaan nytpä löytyi. Hurjan helppoa oli näitä tehdä, apuna kun vielä oli 3-vuotias leipurini. Kekseistä tuli tumman suklaisia, sisällä pehmeää nutellaa. Namsk.

Cookiet valmistuivat seuraavanlaisesti:

100 g voita

4,25 dl ruokosokeria

1,5 dl kaakaojauhetta

2 munaa

1/4 tl suolaa

3/4 tl leivinjauhetta

n. 5 dl vehnäjauhoja

100 g tummaa suklaata

nutellaa

suklaanappeja

Voi sulatetaan kattilassa, Kattila otetaan pois liedeltä ja voin joukkoon sekoitetaan sokeri ja munat. Kaakao, suola ja leivinjauhe sekoitetaan keskenään ja lisätään taikinaan. Lisätään lopuksi jauhot ja viimeiseksi suklaarouhe. 

Pyöritellään taikinasta halutun kokoisia keksipalloja ja painetaan sormella keskelle kuoppa. Täytetään kuoppa nutellalla, painetaan päälle suklaanappi ja peitetään cookietaikinalla. 

Paistetaan 180 asteessa 8-10 min. Nostetaan ritilän päälle jäähtymään. 

Syödään nautiskellen.

 

hullareita vähän toiseen tyyliin

Viime perjantain Hulluille Päiville oli kasaantunut melkoiset odotukset. Suunnitelmat oli valmiina, lyhyen työpäivän jälkeen suoraan kaupungille, josta hyvillä mielin voi aloittaa viikonlopun vieton. Noh, mitenkäs siinä loppujen lopuksi kävikään? Hullarit jäivät pintaraapaisuksi, kun pakenin ihmispaljoutta ja ahdistavaa tunnelmaa Marimekkoon. Jossa koinkin sitten aivan omanlaiset hullut päivät omalta osaltani ;) tässäpä yksi tuotos tuon reissun jäljiltä..

Kangas on nimeltään Asemakaava.

valkosuklaista mustikkakakkua

Valkosuklainen mustikkakakku

Pohjaa varten tarvitset: 

100g voita

1 dl sokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

Voi ja sokeri sekoitetaan keskenään. Niiden joukkoon yhdistetään keskenään sekoitetut kuivata aineet ja käännellään taikina tasaiseksi. Taikina painellaan irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaistetaan 200 asteessa 10 minuuttia.

Mustikkahilloa varten tarvitset:

200g mustikoita

3/4 dl hillosokeria

2 rkl vettä

Lisää ainekset kattilaan, anna kiehahtaa, keitä noin 5 minuuttia. Hillo levitetään jäähtyneen, esipaistetun pohjan päälle. 

Täytettä varten tarvitset:

100g valkosuklaata

200g tuorejuustoa

1 dl sokeria

2 munaa

1/2 sitruunan mehu 

1 rkl perunajauhoja

Sulata valkosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita tuorejuusto ja sokeri keskenään, johon lisäät yksitellen munat. Lisää valkosuklaa, puolikaan sitruunan mehu ja perunajauhot ja sekoita tasaiseksi. Levitä täyte mustikkahillon päälle. Paista kakkua 150 asteessa noin 50-60 minuuttia, jotta täyte on hyytynyt. 

Koristele kakku lopuksi mustikoilla ja nauti :)

patonki & avokadotahna

Ihana tapa viettää viikonloppua? Tällä kertaan siihen kuuluivat hyvä seura, tv ja ruoka. Eli tietenkin Antti Tuisku ja Vain elämää. Luokkakokous. Sekä patonki avokadotahnalla ja tomaattisalsalla. Avokadotahna oli yllättävän raikas, hyvää, mutta myös jokaisella suupalalla yllättävää pirteydellään. Se sopi hyvin illanviettoon, mutta voisin vain kuvitella sen lämpöisenä kesäpäivänäkin nautittavaksi. Tomaattisalsaan laitoin summittain tomaattia, basilikaa, punasipulia, suolaa sekä pippuria. Mukava vaihtoehto tahnan rinnalla. 

Patonki

2,5 dl vettä

25 g hiivaa

1/2 tl suolaa

3 rkl öljyä

1 dl ruisjauhoja

4-5 dl venhäjauhoja

Kädenlämpöiseen veteen lisätään hiiva, suola ja öljy. Lisätään jauhot hyvin vaivaten. Annetaan taikinan kohota pyyhkeen alla. 

Taikina jaetaan kahteen tai kolmeen osaan ja pyöritetään taikinapalloiksi. Pallot kaulitaan suorakaiteen muotoisiksi levyiksi, kääritään rullaksi ja asetetaan pellille. Patonkien annetaan kohota vielä liinan alla ja paistetaan sitten 250 asteessa 7-10 min. Jos patonkeihin halutaan rapea kuori, ei patonkeja tule heti peittää paistamisen jälkeen. 

Avokadotahna

2 kypsää avokadoa

1 hapahko omena

1/2 limen mehu

0,5 tl sokeria

0,5 tl suolaa

mustapippuria

1 dl ranskankermaa

Avokadot halkaistaan, poistetaan kivi ja koverretaan hedelmäliha tehosekoittimeen. Omenat kuoritaan ja paloitellaan, poistetaan siemenkodat ja lisätään avokadojen joukkoon. Lisätään muut ainekset ja sekoitetaan soseeksi. 

Ja jälkkäriksi.......

voimahuivi

Tuntuu, että tänä syksynä on poikkeuksellisesti saanut aikaan aika paljonkin. On palkitsevaa toteuttaa pään sisällä hyrrääviä ideoita ja nähdä ideoista syntyneet valmiit, konkreettiset tuotokset, oman käden jälki. Niinkuin moni muukin, miellän neulomisen oikeaksi syksyhommaksi. Tänä syksynä tuo neulominen on tasapainoittanut melko hektistä ja kuormittavaa päivää. Hiljaa hissukseen on kuulunut välillä vain puikkojen kosketus toisiinsa. Silmukoihin on valutettu päivän aikana koetut tunteet, ilot ja pettymykset, stressi. Päästyään rivin loppuun, saa aloittaa uuden puhtaan kierroksen, aivan kuten joka aamu, uuden lupaavan päivän. 

En tiedä mistä se kumpusi, mutta halusin ehdottomasti burgundyn, ison ja lämpimän huivin. Tämä valinta osottautui lopulta myös melko edulliseksi valinnaksi, josta toki kiittäminen lankakaupan alepäiviä. Huivin suunnittelu kuvaa jokseenkin myös tekijäänsä, vähän suurinpirtein. Loin silmukoita sen verran mikä tuntui ja näytti sopivalta ja jatkoin helmineuleella päättelyyn saakka. 

vauvan peitto

Rakastan helppoja käsitöitä. Sellaisia mitä vain saa tehdä melkeinpä ajattelematta mitään. Ne myöskin valmistuvat minulta nopeiten, eivätkä niin suurella todennäköisyydellä jää keskeneräiseksi jonkun vaikean kohdan vuoksi. Vauvapeitot ovat siis yksi heikkouteni. Niitä olen tehnyt muutamia omaan varastoon, mutta myöskin vauvalahjoiksi. Syksyn koleat ilmat velvoittivat siis minut tekemään pikaisesti sellaisen pienen peiton, minkä saisi näppärästi käärästyä vauvan päälle vaunukoppaan. Ilman ohjetta lähdin kokeilemaan helmineuleella liukuvaa väritystä.

Aloitin peiton tekemisen yhdellä värillä, kaksinkertaisella langalla. Sopivan matkan päästä katkaisin toisen langan ja otin kaveriksi uuden värin (toinen lanka "vanhaa" väriä, toinen uutta). Hetken kuluttua jatkoin uudella värillä kaksinkerroin. Näin jatkoin läpi peiton, kunnes se oli mielestäni sopivan kokoinen. Ja tulihan siitä kiva, että lämmin. Lankana käytin Maija-lankaa.